10+++ käytöstä kimppatallipäivänä

Keskiviikko, 4h yöunet, tallipäivä ja Stikken ajoreissu. Kuulostaa lupaavalta, eikö? Onneksi luvassa oli tosiaan kimppapäivä, eli heposia liikuttamaan oli tulossa minä, Riitta sekä ihana vuokraajamme :)

Sovitun mukaisesti, minä ja Riitta olimme ensimmäisinä tallilla ja teimme tallihommat. Vuokraaja ilmestyi paikalle minun ja Riitan ollessa jumittamassa/keräämässä hevosten varusteita kasaan satulahuoneessa, joten ei muuta kuin heposet ja yksi poni sisälle (Riitta jostain kumman syystä kieltäytyi hakemasta ponia) ja harjailemaan. Minä sain kunniatehtävän etsiä Stikken kärryt varastosta. Muistin myös onnitella tallinpitäjää autonsa parkkipaikan loistovalinnasta, auto seisoi siis varaston oven takana, mutta onneksi tilaa oli juuri ja juuri senverran, että sain kärryt kaivettua esiin ilman auton kolhimista. Hyvä mä!

Vuokraaja ei kuulemma ollut ennen hevosta valjastanut, joten minä heitin Stikkujalkaiselle valjaat niskaan ja hämmästelin ääneen hevosen käytöstä. Tämäkö on se sama ruuna, joka yleensä valjaat nähdessään hyppää kattoon, tai vähintäänkin pörisee ja steppaa hieman hermostuneena, eikä ainakaan seiso paikallaan, hypistele hihaani huulillaan "moi, oiskos namia?" fiiliksellä ja anna valjastaa kaikessa rauhassa. Stikkeltä se ruuna kyllä kovin näytti, joten ehkä se sitten oli Stikke. Ulosviedessä tein perinteisen kärryjen kolistelun, johon Stikken reaktio oli, että "taas nää samat kärryt, hei et viittis joka kerta kolistella?" Selvä.. Mihin on kadonnut kärryjä pörisevä ja epäluuloisesti tuijottava hermokimppu?

Kärrykolistelut, huomatkaa hevosen äärimmäisen kiinnostunut ilme

Ei muutakuin poni valjaisiin ja baanalle. Keli oli paikka paikoin ihan umpijäätä, joissain kohtia sitten taasen oli sulaa. Noh, toivottavasti heppa pysyy pystyssä pelkillä kantahokeilla, kun ei kuitenkaan käyntiä kovempaa olla menossa.

Lenkillä kaikki meni hyvin, oikeastaan, paljon paremmin kuin hyvin. Tottakai autoja tuli vastaan vaikka kuinka ja monta (tietenkin, kun kärryillä se väistäminen on vähän niin ja näin kapealla tiellä), mutta eipä Stig niistä välittänyt. Menojalkaa vipatti, mutta äänellä rauhoittelu riitti ja hevonen käveli erittäinkin rennon näköisesti. Juteltiin vuokraajan kanssa niitänäitä, välillä pysähdeltiin odottamaan von Muffelia kuskeineen ja sama meno jatkui. Stikke totteli kiltisti ihan kaikkea mitä siltä keksi pyytää, lähinnä nyt hidastamaan vauhtia ja pysähtymään, sekä pysymään pysähdyksissä. Taitaa pollella vihdoin olla lääkitys kohdillaan :D

Mikä ero askelpituudessa..?

Tallilla purettiin hepat varusteista ja tuupattiin ne tarhan perukoille möllöttämään ja vetelemään heinää napaansa. Vuokraaja ilmoitti, että päässä suhisee, joten hän lähtee kotiin. Joo'o, niin suhisee itse kullakin (eikä siis millään pahalla vuokraajaa kohtaan, hällä on oikeus karata, mutta minulla hepan ylläpitäjänä ei), mutta ei auta, sillä tänään oli myös hierontapäivä. Onneksi tallinpitäjä oli kiva täti, ja keitti minulle kahvia ja Riitalle tarjottiin kaakaota. Myös ruokaa oli tarjolla, todella hyvää perunamuussia sekä jauhelihakastiketta, nom. Minulla tosin jäi evästys vähän kesken, kun hierojalta tuli viestiä, että mä oon täällä, mutta tallissa ei ole ketään. Juu ei niin.. Äkkiä hevoset tarhasta ja Stikke hierontavalmiiksi. Hierojan kanssa juteltiin niitänäitä ja Stikkepoika se vaan nautti hieronnastaan. Tämän päivän käytöksellä, oli se kyllä hemmotteluhetkensä ansainnutkin <3 Eikä kuulemma ollut läheskään niin jumissa, kuin viimeksi oli (hyvä!) ja että satula on varmasti sopiva, koska selkä ei ole yhtään juntturassa. Ohjeeksi saatiin pohkeenväistöä sekä venytyksiä. Jos niitä nyt tällä kertaa muistaisi jopa tehdä. Toivottavasti Stikkun "mielenvikaisuus" jatkuu vielä ensviikon puolelle, sillä tiistaina olisi tarkoitus tehdä pikkulenkki ilman satulaa. Hui!

Hieno Sti!!

On se ihan terve...

Kuvista kiitokset Riitta, sekä Icky <3