keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kärryillä taas kerran

Tänään oli minun Stikkepäiväni piiiiitkästä aikaa. Jouduin ihan itse sen liikuttamaan, aikamala. No, halusin päästä helpolla, joten laitoin pollen kärrien eteen. Sillä aika kun kärryjen renkaisiin laitettiin kompuralla lisää ilmaa, Stikke pöhisi ja puhisi käytävällä MITÄ ihmeen kamaluuksia ulkona tapahtuu?! Se seisoi ja tuijotti ovea ja tuhisi kauhuissaan. Hölmö eläin. :)

Ulkona pörisee ja suhisee jokin kamala juttu

Sillä aikaa kun kärrynrenkaita ilmattiin, minä kiroilin valjaiden kanssa. Joka ainoa remmi ja hihna roikkui valtoimenaan ja ohjat kiinni siloissa ja kaikki luonnollisestikin umpisolmussa, ärrrrkele. Tallinpitäjälle pärräsin ja Sannillekin laitoin kiukkuista viestiä että KUKA KURJA...?! Syyt vieritettiin vuokraajan niskoille, mutta Sanni otti lopullisen vastuun kuitenkin, kun ei ollut huomannut tarkistaa asiaa, vuokraaja kun ei oikein valjashommia hallitse. No, kukaan ei kai kuollut tämän johdosta, joten annettakoon tämän kerran anteeksi :) Lopulta ne kärryt oli ilmattu ja hevonen valjastettu ja saateltu kärrien eteen, joten matka voi alkaa. Lähdettiin tekemään ihan uusi lenkki, mitä ei ollakaan ennen käyty. Siellä Stikkellä oli pari hyyyyvin jännää paikkaa, jossa ei vaan pystynyt jatkamaan matkaa. Mm. roskapönttö huuteli rumia tien vieressä ja jouduin taluttamaan vapisevan hevosen ohi. Pari kertaa se heitti ympäri eipysty! Mutta minä tiukasti annoin suunnan ja käskyn eteen! niin taas päästiin yhteisymmärryksessä jatkamaan. Muutamaa ihmeellistä puupinoa ja muuta romukasaa se tuijotteli, mutta ne oli vain tuijotuksen arvoisia, ei aiheuttanut pömeleitä. Jokainen tienylitys, joita äkkiä laskettuna taisi olla viisi, meni perus Riitantuurilla, eli ei autoja, jee. Koko lenkin aikana kaksi kertaa tuli auto takaapäin ohi, mutta Stikke niistä viis välitti, vaikka oli hyvinkin kapea ohituskohta.

KATTOKAA! Minä, joka jyrkästi vastustan
kaiken muun värisiä heijastinkamoja kuin
keltaisia, puin oranssin heijastinpeiton
Stiken päälle!


Lenkin jälkeen peittelin hionneen Stiken muhkutammalta lainaamallani isolla loimella, joka ylettyy korvista hännänjuureen ja juotin vähän melassivettä. Voi että kun se ryysti ämpäristä niin että pyörre kävi ja nuoli vielä pohjankin. Taisi olla hyvää... :)

Ainiin, ja saimme Vuokraaja #1:n lisäksi vielä toisenkin vuokraajan #2 remmiin mukaan. Vuokraaja #2 asuu ihan tallin liepeillä, joten ei tule pitkää matkaa kulkea. Jee, nyt saa kaakkeroinen liikkua niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse enää murehtia ylimääräisistä vapaapäivistä ja pöllövirran kehittymisestä korvien väliin.

Melassiveden ryystämistä

6 kommenttia:

  1. En tiedä uskaltaako tänne enää edes kommentoida.. piiiiiip :< :D hiano miäs, ihana Riitta, ei ainakaan vielä ole näytön/puhelimen läpi tullut vetelemään pitkin korvia bwaha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskaltaa uskaltaa :) Sannihan siitä otti ne syyt itelleen. Ei kato voi syyttää jos ei osaa :) Älä siis huoli ollenkaan, sä olet yhä paras <3

      Poista
  2. Selvis sekin miks kaakkeroinen oikein ryysti korvat solmussa ne piwwimehut... Oli "vähän" lorahtanu sitä melassia veteen.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitää lorahtanu, tarkotuksella laittoin :P Emmä tienny et muut on niin pihejä sen mellan kans

      Poista
    2. Mä yritin sievistellä sun hyväkseks.. :D

      Poista

Heitä kommentti, asiattomuudet ymmärtänet pitää omana tietonasi...